Miksi meillä on tunteet

Miksi meillä on tunteet?

Ihmiset tuskailevat tunteidensa kanssa. Erityisesti niiden niin sanottujen negatiivisten. Kunnollinen tunnemyrsky on viimeisin asia, mitä julkisessa tilaisuudessa omalle kohdalle toivoisi, mutta miksi? Miksi olemme oppineet varomaan ja pelkäämään tunteitamme?

Negatiivinen tunnetila mielletään usein normaalista poikkeavaksi ja positiivinen normaaliksi, vaikka tosiasia voi olla joskus täysin toisinpäin. Elämä voi murjoa monella tavalla, eikä päiväkausiin tavoita yhtään valoisaa ajatusta. Silti mieli on kiinnittynyt muistoon ajasta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Tai ainakin “normaalisti”.

Meillä kaikilla on kaikki tunteet, vaikka moni toisin väittääkin. Olen kuullut monien ihmisten kertovan, että he eivät esimerkiksi koskaan ole kadehtineet ketään tai olleet mustasukkaisia kenestäkään. Tämä on tietysti hyvä heille, etenkin, jos he oikeasti tiedostavat tunteensa. Tiedostamattomat tunteet nimittäin aiheuttavat enemmän mielipahaa, ahdistusta ja muita seurannaisvaikutuksia, kuin tiedostetut.

Tunteet ovat olleet meillä ihmisillä evoluution ensihämäristä asti. Näin ainakin, mikäli uskomme tunnetutkija Lauri Nummenmaata. Ihmisapinoille kehittyi tunteet, sillä ne palvelivat eloonjäämistämme lajina ja yksilöinä. Pelon tehtävä on ollut varoittaa vaarasta, häpeän opettaa välttämään sosiaalisesti ongelmallista käyttäytymistä ja rakkaus on luonnollisesti palvellut yhteisön säilymistä elinvoimaisena.

Nykyihminen on menettänyt kosketuksensa tunteen alkuperäiseen merkitykseen. Siihen, mitä juuri tämä tunne juuri nyt minulle kertoo (minusta itsestäni)? Miksi se herää minussa juuri nyt? Mitä muistoja se herättää, miten se on ehdollistunut minuun? Tuleeko tunne automaattisena vai pystyykö siihen vaikuttamaan?

On hyvä lähtökohta ajatella, että tunteet ovat aina olemassa syystä. 

Eri asia on lähteä selvittelemään tunteitaan, mitä ne sisältävät ja miten ne kerrostuvat juuri nyt päällekäin. Erityisesti ahdistus on erikoinen tuntemus, se kun voi esiintyä eri ihmisillä niin eri tavoin, ja diagnostinen luokittelu tunnistaa ahdistuksen oireeksi kaikissa psykiatrisissa diagnoosiluokissa. Sitä ei yleensä pidetäkään tunteena. 

Terapiassa tajutaan usein, miten ahdistus verhoaa muita, vielä vaikeampia tunteita. Voikin olla vaikeaa selvitellä, mitä juuri minun ahdistukseni on kulloinkin syönyt.

Ja silti ajattelen, että se kannattaa.

Henkisestä valmennuksesta apua

Henkisessä valmennuksessa käymme läpi ajatustottumuksesi ja tunteesi, erityisesti sellaiset, jotka eivät ole täysin tietoisia. Usein erilaiset asenteet ja oletukset ohjaavat toimintaamme tiedostamattamme.

Vastaanottoni on Helsingin Vallilassa. Tapaan asiakkaita myös Zoomin kautta, joten maantiede ei ole este!

Ota yhteyttä ja varaa aikasi henkiseen valmennukseen tästä >

Saatavilla myös kymmenen kerran valmennuspaketti >

Maksettuasi valmennuksen verkkokaupan kautta, laita minulle tekstiviesti numeroon 045 888 1745, niin sovitaan aika.

Tähän tulossa myös työnohjauslinkki!

Työnohjaus hyvinvoinnin tukena

Yksilötyönohjauksessa tutkimme työn kuormitustekijöitä, työn tekemisen prosesseja ja sinun suhdettasi työyhteisöön. Esille nousee usein myös rajoittavia uskomuksia omista taidoista, negatiivisia ajatustottumuksia, tunteitakin. Samoin sinulla saattaa olla oletuksia oman tai toisten käyttäytymisen syistä, jotka vievät energiaa ja kuormittavat (ja ovat usein kaiken lisäksi mielialasi mukaisia!). 

Tavoite on, että osaisit solauttaa itsesi työyhteisön dynaamiseen arkeen niin, että voit niin hyvin kuin mahdollista.

Vastaanottoni on Helsingin Vallilassa. Tapaan asiakkaita myös Zoomin kautta, joten maantiede ei ole este!

Lue lisää ja varaa aikasi työnohjaukseen tästä >

#työnohjaus Helsinki
#työnohjaaja Helsinki

Shopping Cart