Häpeä pienentää ihmistä ja houkuttelee eristäytymään

Häpeä on varmasti viheliäisimpiä tunteitamme. Usein se sekoitetaan syyllisyyteen, mutta nälillä tunteilla on kuitenkin vissi ero. Häpeässä ihminen häpeää koko itseään, kun taas syyllisyys liittyy johonkin, mitä on tehnyt tai saanut aikaan.

Häpeä voi olla tiedostamatonta, silloin näemme, että keho reagoi kyllä esimerkiksi punastumalla, vaikka ihminen ei tiedostaisi tunnetta lainkaan. Koettu häpeä koskeekin tuolloin esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa punastumista ja reagoimista, eikä häpeän alun perin laukaissut ajatus välttämättä koskaan tule tietoisuuteen.

Monet kuitenkin tiedostavat häpeänsä. Se pienentää ihmistä, houkuttelee eristäytymään, vetäytymään kontaktista, jossa häpeälle voisi altistua. Siksi häpeä eristää ihmisen muista. Häpeävä ei usko itseensä tai mahdollisuuksiinsa ja häpeäajatusten jatkuva pyörittely voi johtaa masennukseen, sillä ajatuksilla toden totta on voimaa vaikuttaa meihin.

Häpeä on sosiaalinen tunne. Se edellyttää, että ihminen tiedostaa itsensä erilliseksi osaksi yhteisöä, jonka normistoa häpeävä on omassa mielessään rikkonut. Tämä taas edellyttää käsitystä siitä, mitä toinen ihminen tai ihmiset ajattelevat tietyistä teoista. Joskus ihmisellä on aihetta häpeään, useimmiten ei. Häpeäkokemus voi nimittäin aktivoitua nykyhetkessä, vaikka sen juuret olisivat kaukana menneisyydessä.

Kaikki ovat tunteneet häpeää joskus, esimerkiksi koulussa, jossa on rutkasti mahdollisuuksia joutua naurunalaiseksi pienestä väärin äännetystä sanastakin.

Häpeä kouraisee vatsanpohjasta. Tekisi mieli painua maan alle, vetää itsensä vessanpöntöstä alas tai vähintäänkin piiloutua peiton alle viikoksi. Ja koska sellaiseen ei yleensä ole mahdollisuutta, täytyy arjessa kehittää selviytymiskeinoja tätä inhottavaa tunnetta vastaan. Häpeävä on huono, likainen tai vääränlainen.

Siksi ei ihmetytä yhtään, että häpeää halutaan torjua sinnikkäästi suorittamalla, himourheilemalla, päihteilemällä tai muuten vaan kompensoimalla. 

Olisikin liian kepeää sanoa, että joillakin yksittäisillä harjoitteilla häpeä poistuisi nopeasti ja kokonaan. Silti häpeätaakan helpottuminen voi vapauttaa valtavasti psyykkistä energiaa, kun ihminen oivaltaa, mitä oma häpeäkokemus on “syönyt”. Ensin on kuitenkin omaan häpeään tutustuminen, sitä vaihetta ei voi ohittaa. Ja se taas on eri jutun aihe se.

Shopping Cart